- Sydämeltä edellytetään, että se supistuu ja rentoutuu ilman lepotaukoja. Tämän vuoksi nämä solut pystyvät muista lihassoluista poiketen käyttämään erilaisia polttoaineita, kuten sokereita ja rasvoja, aina sen mukaan mitä elimistössä on tarjolla.
- Ihmisen levätessäkin solut käyttävät happea ja ravinteita. Tätä kutsutaan perusaineenvaihdunnaksi. Fyysisen työn tai liikunnan aikana lihasten aineenvaihdunta ja hapen tarve kasvavat moninkertaisiksi lepotilaan verrattuna.
- Tämä edellyttää, että tietyssä ajassa verta kiertää enemmän kuin ihmisen levätessä. Sitä veren tilavuutta, minkä sydän pumppaa verenkiertoon minuutin aikana, kutsutaan minuuttitilavuudeksi. Levossa se voi olla esimerkiksi viisi litraa, mutta rasituksessa minuuttitilavuus kasvaa moneen kymmeneen litraan minuutissa.
- Sydän pumppaa yhden lyönnin aikana pienen määrän, yleensä hieman alle desilitran verta. Tämä määrä on sydämen iskutilavuus. Jos sydämen syke on 60 lyöntiä minuutissa, ja iskutilavuus 100 ml eli yksi desilitra, on minuuttitilavuus kuusi litraa.
- Fyysisen rasituksen aikana elimistö kasvattaa minuuttitilavuutta lisätäkseen hapentarjontaa lihaksille. Tämä tapahtuu pääosin sydämen syketiheyttä nostamalla. Jos edellä mainitun esimerkin ihmisellä syke nousee 60:sta 180:een minuutissa, kasvaa minuuttitilavuus 18 litraan.
- Etenkin kestävyysliikuntaa harjoitelleilla, myös sydämen iskutilavuus kasvaa liikunnan aikana, ja minuuttitilavuus suurenee myös tällä mekanismilla. Minuuttitilavuuteen vaikuttaa liikunnan aikana myös muita tekijöitä, kuten ääreisverenkierron vastus.
- Sydämeltä edellytetään, että se supistuu ja rentoutuu ilman lepotaukoja. Tämän vuoksi nämä solut pystyvät muista lihassoluista poiketen käyttämään erilaisia polttoaineita, kuten sokereita ja rasvoja, aina sen mukaan mitä elimistössä on tarjolla.
- Ihmisen levätessäkin solut käyttävät happea ja ravinteita. Tätä kutsutaan perusaineenvaihdunnaksi. Fyysisen työn tai liikunnan aikana lihasten aineenvaihdunta ja hapen tarve kasvavat moninkertaisiksi lepotilaan verrattuna.
- Tämä edellyttää, että tietyssä ajassa verta kiertää enemmän kuin ihmisen levätessä. Sitä veren tilavuutta, minkä sydän pumppaa verenkiertoon minuutin aikana, kutsutaan minuuttitilavuudeksi. Levossa se voi olla esimerkiksi viisi litraa, mutta rasituksessa minuuttitilavuus kasvaa moneen kymmeneen litraan minuutissa.
- Sydän pumppaa yhden lyönnin aikana pienen määrän, yleensä hieman alle desilitran verta. Tämä määrä on sydämen iskutilavuus. Jos sydämen syke on 60 lyöntiä minuutissa, ja iskutilavuus 100 ml eli yksi desilitra, on minuuttitilavuus kuusi litraa.
- Fyysisen rasituksen aikana elimistö kasvattaa minuuttitilavuutta lisätäkseen hapentarjontaa lihaksille. Tämä tapahtuu pääosin sydämen syketiheyttä nostamalla. Jos edellä mainitun esimerkin ihmisellä syke nousee 60:sta 180:een minuutissa, kasvaa minuuttitilavuus 18 litraan.
- Etenkin kestävyysliikuntaa harjoitelleilla, myös sydämen iskutilavuus kasvaa liikunnan aikana, ja minuuttitilavuus suurenee myös tällä mekanismilla. Minuuttitilavuuteen vaikuttaa liikunnan aikana myös muita tekijöitä, kuten ääreisverenkierron vastus.
